väriloistoa
lennän keskiviikkoillan auringonlaskuun
tuhatpäisenä kolibriparvena
vaivun niin korkealle
etteivät auringonlaskun takaa juoksevat
piikkikorkoiset varjot hulmuavine hiuksineen
tavoita minua
olen niin kevyt
että hetkeksi unohdan
missä olen
kunnes pysähdymme pilvelle istumaan
reunalta alas maailma on pisteitä täynnä
väriloistoa
tänään maailma ei säästele kauneuttaan
minä ompelen herttaässän reunat
ristipistoilla ehjäksi
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
todella upea ja omaperäinen runoteos