Kultaiset lehdot (syyspäiväntasaus)

Taas kultaiset lehdot
odottavat malttamattomina kuuraa,
pirteitä pakkasaamuja,
lempeän valon tuokioita
ja hetkiä ennen ensilunta.

Kulki kesä polkuaan
ja asteli niityltä niitylle,
koputti ovelle, astui portista sisään
ja luo nyt valontanssin sinne,
missä säteensä hehkuvat kultaa
ja hehkunsa kohoaa korkealle. 
Nyt kun meillä on kuulas ruska
ja sen välkkeessä tanssiva hehku.

Etkö pidäkkin ruskasta, 
sen vapauttavista väreistä,
sävyihin kätketyistä viesteistä,
nyt kun värit vielä hehkuvat
ja sydän on täynnä valoa, 
mieli rauhaa ja hiljaisuutta, 
kullanruskeaa hehkua, 
jonka sävyt lumoa kuiskaten
tanssivat keskellä päivää, 
keskeltä muistojen lehtojen, 
keskellä kultaisen elämän, 
kun eilinen välkehtii kuutamossa
ja huominen hehkuu auringossa. 
Nyt kun päivä ja yö ovat yhtä pitkät
ja on syyspäiväntasaus.