Maahisen lohdutus

Runoilija Kyyhkyslakka

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 30.1.2010
Viimeksi paikalla: 31.5.2020 0:15

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Kaikki keinot sallittuja yksinäisyydessä. Kunhan kuuntelee, antaa tilaa toiselle ja ymmärtää yhteisyyden merkityksen.   
 

Mies ikävissään nuotiolla

        maahinen työn hahmossa  ilmestyy kallion reunalle - 
        etsii seuraa, lämpöä nuotiota polttavan ihmisen läheltä

Katsoo alas savun seasta  
             alempana istuvaa miestä 
             punaiset puolukanvarvut liittyvät maalaukseen mukaan            

Tulee mieleen kulunut kesä, muistot
myös paikalle lähestyvä kaipaus kysyy kauempaa mahtuuko mukaan

maahinen nyökkää, niiaa kaipauksen suuntaan 

Kaikki muuttuu - ei enää väliä savusta
            kirvely ja kyyneleetkin
            saavat paikkansa 
            kivistä muodostuneessa ringissä -
            alkavat elää.

Ihmetys kysyy läsnäolevilta  

Miksi ihminen vielä itkee yksin, kun kaikki voivat elää olla yhdessä
           
            jos vain näkevät olemattoman olevan 
            vaikka vain pienen hetken elämässä.  

  

Selite: 
Valokuvassa näkyy vanhinta lastenlastani muistuttava pikkutyttö savun keskellä. Jos joku ei usko, tehköön tulensa muualle vailla maahisia, etiäisiä tai ilman taustalla soivaa Tapio Rautavaaran Menninkäinen ja päivänsäde-laulua.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Koskettavaa kerrontaa, selitekin on jotakin elämää suurempaa <3 
Herkällä mielellä ja sydämellä voi nähdä ihmeellisiä asoita... ympärillämme on koko joukko pientä ja isompaakin väkeä, siivellisiä ja siivettömiä.
myötäelo runollasi aitoa ja lämmintä, ihmisen sosiaalisuus ilmenee jo pelkän läsnäolon tunteena, yhteisenä hengityksenä . ihmisyys on ihmeellistä, mahdollisuudet rajattomat - pidän runosi tunnelmista
 
Kiehtovaa tunnetta kasvavat sanasi runon mukana. Ihmetyksellä olisi meille paljon opetettavaa. Kiitos hienosta .
 

Käyttäjän kaikki runot