Alkaa ahdistaa
katkeilevat ajatukset
ja niin hän
nousee
ja pukeutuu
kävelee ovesta
pihalle
jatkaa kävelyä
metsän syliiin
hiljaa kuuntele
niin
kauniisti tuuli
runojaan lausuu
miettii
kumpa osaisi
edes
yhden runon
kirjoittaa
niin kuin
tuuli
ja saisi
runolle edes
yhden sydämen
sykkimään
niin että
yhtä-äkkiä kuulee
naurusi
se oli niin
tarttuvaa
että jos
kuollut
olisi ollut
samassa huonessa
se olisi
alkanut nauramaan
niin kuin
nyt nauraa
hän
väsynessä pimeydessä
säikähtää niin
vaikka
se on oma
sydän
joka huutaa kuin
kuikka
©Jukka-Pekka Huttunen
katkeilevat ajatukset
ja niin hän
nousee
ja pukeutuu
kävelee ovesta
pihalle
jatkaa kävelyä
metsän syliiin
hiljaa kuuntele
niin
kauniisti tuuli
runojaan lausuu
miettii
kumpa osaisi
edes
yhden runon
kirjoittaa
niin kuin
tuuli
ja saisi
runolle edes
yhden sydämen
sykkimään
niin että
yhtä-äkkiä kuulee
naurusi
se oli niin
tarttuvaa
että jos
kuollut
olisi ollut
samassa huonessa
se olisi
alkanut nauramaan
niin kuin
nyt nauraa
hän
väsynessä pimeydessä
säikähtää niin
vaikka
se on oma
sydän
joka huutaa kuin
kuikka
©Jukka-Pekka Huttunen
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Herkkä, hyvä runo
Sivut