Silmäkulmaani polttelee,
kyynel vierii poskeani pitkin
Siitä on vain pari tuntia,
kun juoksien itkin
Sanoit ettet rakasta,
kerroit ettet välitä
Kuulemma olet kyllästynyt,
minulla ei ole mitään väliä
Kuin minusta olisi syöty palanen,
annoin vain pikkusormen,
menetin koko kämmenen
En ajatellut tämän päättyvän näin,
mikään ei ollutkaan ikuista,
elimme vain tätä hetkeä
Koska aikaa ei takaisin saa,
on minun pakko jatkaa tietäni,
eteenpäin matkaani
Ja minä hengitän,
minä nousen,
vahvempana kuin koskaan
Jotta näkisit,
kuinka kykenen,
elämään ilman sinua
Jotta tajuaisit,
ettet ole sen arvoinen,
kuin miltä annoit itsesi vaikuttaa
Todistan sen,
tämä maailma ei oltu tehty meitä varten,
sinua ei oltu tehty minua varten,
et taida olla ketään varten
Taidat olla sittenkin se sairas ihminen
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi