Katosi jälleen sanan säilä, kynän mahti hiljaa hiipui.
Muusa puukko selässään lattialla verilammikkossa, runoilija vauhkona, hullun kiilto silmissä seinän viertä hihittäen kulkee.
Niin hävisi taas kirjoituksen taito, inspiraatio kattoparrusta hirressä roikkumassa, runoilija lattialla hiljaa itseään keinuttaa hysteerisesti itkien.
Ikkunasta näkyy vain unelmalinnan rauniot savuavat.
Selite:
Jospa taas lopettais tän räveltämisen.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi