Verhojen raossa pala taivasta,
aamuinen taivaanranta,
valon kultainen kuvio seinällä,
joskus iltapäivällä.
Pimeyttä ajatellessa,
vuodenajan kellon tahdissa.
Johonkin suurten kuusten alle,
lentää ajatus lämmin, sympaattinen.
Siel talviunta näkee pörröinen nalle,
lie viisaampi kuin ihminen!
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Näin harmaina päivinä joutais kyllä kuusten suojaan talviunille , mutta mukava on lämpimässä kirjoitella ja välillä peiton alla torkahdellakin.