Mää katto klasist pihal
koivuoksat tuules häälyy
mu nahka o iha kanalihal
ja syrämes ourosti vääntyy
Ne tuli kumminki taas
niit o valkossii ja sinisii
niit o mettäs ja haas
ja iha pakko niit o noukkii.
Ja lahrelt lintuje ääni kuuluu
ja valkoset jotsenet ui
ja mettäski joku jo huhuu
kurki pellol kekkuloi.
Porti pääl riukuhäntä istuu
joku siivekäs pöntöst vahtaa
ja ehtool taivaal näkkyy kuu
koira rannas hanhii jahtaa.
Ny o tullu vihronki kevät
otetaa kessää kohti vauhtii
muist kans vähä levät
ja kauniist kevvääst nauttii.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kevättä seuraa syksy...
Mää tuli just jokirannast kattomast tulitairenäytöst, oli hianoo ko kipinät sinkoili taivaal, nii et mitä sää siäl Halikos teet?
:)
Mielenkiintoista, miten murre voi vaihdella osin jo lyhyenkin välimatkan päässä eli eroavaisuuksia löytyy hyvinkin Turun murteeseen. Tosin jäin miettimään otsikkoa, muistuttaa hiukan karjalanmurretta? Runon sanoma on raikas ja tuore, luo toivoa tulevasta luonnon heräämisestä humoristisen lennokkaasti.
Tosi hauska runo, kekseliäästi kirjoitettu!
Valloittavan kaunis kevätruno.
Valloittavan kaunis kevätruno viisaine neuvoineen.
mahtavaa luettavaa, kiitos !
Kyl mää vaa nauti ja kato luanno ihmeit. Nautitaa yhres ja ihmetellää. Kyl se kesä sielt viel tullee.
Niimpä se kevät tull mileen tätä lukkiissa!!
Mukavsati loppusoennut rimmoo ja mikä parasta murretta käötetty.
ihana keväine runo.
Hyvä runo :)
IHANA !
:))