Tällai lavvantaiehtoon soppii muistel tätä peri suamalaist tappaa eli saunomist. Ainaki ennevanhaa se oli juur lavvantaiehtoo, ko sauna pessää, nii kiukaa, ko para alleki valkee tällättii ja ruvettii valmistummaa sauna kaut pyväviattoo.
Varhasempii saunamuistoi o ne, ko koton kakaran saunas käytii. Mee sauna oli semmone piäni, mis ei mittää löylyhuanet ollu erikses. Siin samas ne kaikki oli. Pata, kivvas ja lavot. Pesofattii otettii parast kuumaa vet ja saavist kylmää. Siin faris sit pestii pääst varpaisii asti. Suvisee aikaa vihrottii koivusel saunavihral. Kakarat ei ain oikee tykänny vihtomisest. Tais tul koivuniäme herra siin kohtaa miälee. Siihe mailma-aikaa sai viäl kakaroil antaa ruatamaa, jos jottai satikuttii tartti antaa. Saunasaipoon oli vaaleevihree sunlaitikappale ja pesuvälineen karhee vamppu. Sitä mää e muist, et mimmost tukapesuainet sillo oli, mut joskus pestii mäntysoopal, jos ei muut ollu. Saipoot ja muut pruukattii pittää sauna klasipenkil. Ja kai siäl muutaki tökömenttii vällii pirettii. Kuulim mää semmosenki jutu joskus, ko joku klanipää äijä oli tällänny maitoliimaa päähäs sauna klasipenkilt. Siin sit joku toine äijä kailotti kauheesti toisil, et tuakaa äkkii karvoi, sil o jo liima pääs.
Hämärä muistikuva siält ensimmäisilt vuasilt o, ko käytii kyläs mamma ja pappa tykön Pihlava Hassis. Siäl Halssirannas oli semmone yleine sauna. Siäl suure sauna lavol oli kaikki ämmät ja äijät sammaa aikaa. Se oli kakaral vähä pelloottava kokemus.
Yhrel kakarai leiril mää oli yhten jöö pitäjän. Mu äitini oli kans siäl samasel leiril. Siäl pruukattii harvase ehtoo käyr saunas. Isot ihmisek kävi sit, ko kakarat oli suuri piirtei rauhottunu yäteloilles. Mää sit istui siäl sauna ylimmäl lavol yhre ämmä kans. Ans ol, yhtäkkii rupes kuulumaa kolinaa ja aika nuputust. Ovi aukes ja sauna ove läves seiso tulikiukkune matami. (Se oli mu äitini, joka oli ylleensä huumoritajune ja hauskane ihmine, mut osas ol tulikiukkune sillo ko se pää otti) Hä oli sitä miält, et ny heti tarttis tul kakaroit vahtaamaa ja niil jööt pitämää. Me saunalavol vaa naureskeltii ja päätettii saunoo iha rauhas loppuu asti. Antakoo ny muut vaa tarvittavvii ootrellei. Sillo fläjähti sauna ovi kii. Mitä sit? Helinää ja kolinaa. Sauna tuplaruutu putos laatteel. Kaikkei sukkelint mee miälest oli, et ei klasi menny tuusanuuskaks. Se säily iha ehheen.
Olim mää sit joskus semmoselki leiril mis isos saunas lavo reunal istu pitkä rati ämmii. He oli kaikki semmossii, et ei ollu oikee hujumenttii, et varsinki suvikuumal tarttis kaikki kainalokroopit sum muut pest hyvi, et ei tul mittää hikinyppyi tai muit. Ei he ny kaikki mittää laillisesti tainnu iha förmynteri al ol, mut ei paljo toisinkaa. Yhtäkkii koko sauna täytti komento “tissit ylös” Se hee ”förmynterskas” sillai huikkas. Mää oikee pelläästyi ja vähält oli ettem määki totellu. Ei aikaakaa, ko paadaaja hairas vampu pivvoos ja sillo saipoo vahtos. Yks sujaus ja puhrast tuli. Sil samal vampul ja vaival.
Yhre ämmä kans saunottii ja saunottii. Mailmaa tietysti kans parannettii ja välil käytii pihal vilvottelemas. Sit, ko palattii saunaa takasi, ni pesä oli iha musta. Valkee oli hävinny kiukaa alt ja sauna oli ennää hiuka huupee. Onneks sil kerral ei ollu äijjii tulos mee peräs saunaa. Kyl siitäki o saanu kuul jos toisenki kerra, et puut o jääny lissäämät kiukaa al. Ja o äijät vällii kiärtäny saunaa ympäri, ko ne ei ol voinu käsittää, et ämmät voi nii kavva viipyy saunas. Täl ensiks mainitul saunareissul tapahtu semmost, et mu äiti, ko ei kovi kavvaa tykänny ol saunas, lähti pois ensimmäisen ja otti erehrykses se mu kampraati alushousut fölliis. Kyl siit sit fläyssytyst piisas ja nauruu, ko kuviteltiin, et millai viaras siit olis kottii päi lähteny ilma housui. Ei sitä miälee olis tullu, et joku o ne ottanu eikä sitä ny millää olis kehrannu sannoo, et hukkas housus saunareissul.
Tos erel mainitus paikas ko asuttii, ni meil pruukas ain joskus käyr virolaisii saunaviarait. He sano saunaa lääväks. Millai ny vaa, mut kyl sauna o hiano keksintö, nii suvel, ko talvelki. Suvel, jos o mahrollisuut pääst uimaa, ni se ruunaa koko saunomise ja talvel voi käyr avannos tai kiäritel lumihankes.
O sit semmonenki, ko telttasauna. Jollai Lapi reissul tuli semmoseski käytyy. (tai olen kai mää joskus jossai partioleiril ennenki käyny, ninko savusaunaski) Karjalaisil o ollu semmone tapa, et he o aikanas ottanu sukunimekses lintuje nimmii. Ny sit kävi sillai, et yks lintuperhe tuli Lapi perukoil käyneeks Käe saunas. Samasel Lapi reissul taisi ol, et mää järjesti mee flikal iha omalaise leirisauna. Oli jo sev verra aikaa oltu pesemäti, et ajatteli, et kyl ny flikka kumminki tarttee pest. Tehtii nuatio ja kivie pääl tällättii kattila, mis kuumennettii vet. Siit sit vaa kuumaa vet ämpärii ja purost kylmää joukkoo. Siin se pesuvesi virutusvesines oli. Välil heitettii kuumil kivil vet ja sihistii itte, jos ei oikee kivet tarpeeks kihahtanu.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
