Minun on ikävä,
ikävä, kuten puilla, jotka taittuvat niskoilleen ja
hymyilevät taivaalle kukkia.
Minun on sellainen ikävä, joka putoaa taivaalta,
ei niin kuin höyhen vaan kuten lintu.
Minun on ikävä,
ei se kuulu muille, minun käsiini se kietoutuu viiniksi,
kasvaa ympärilleni ja saa sydämeni kevyeksi,
niin ettei se enää lyö vaan keinuu.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Vilmiira | Palaan kantaisieni jälkiä | 8.2.2010 | 7 | Runo |
| Vilmiira | Minun on ikävä | 8.2.2010 | 9 | Runo |
| Vilmiira | He kävelivät askeleensa ristiin | 3.2.2010 | 0 | Runo |
| Vilmiira | Meidät oli joku vienyt toistemme luo | 5.11.2009 | 0 | Runo |
| Vilmiira | Soiden perintö | 16.6.2009 | 2 | Runo |
| Vilmiira | Että olisi | 24.4.2009 | 4 | Runo |
| Vilmiira | saimaa | 22.4.2009 | 6 | Runo |
| Vilmiira | takerrun | 20.2.2009 | 0 | Runo |
| Vilmiira | kulje, tyttö | 20.2.2009 | 6 | Runo |
| Vilmiira | Kaikki mitä kuulet | 15.2.2009 | 10 | Runo |
Kommentit
kaunis
Oi miten kaunis ja hieno. Pidin kielikuvistasi. (otsikko voisi ehkä olla hieman persoonallisempi, ei tee oikeutta näin hienolle runolle :)
Hienoja vertauksia, hyvin kuvailevia. Raskaan ja hallitsevan kuuloinen ikävä, joka sulkee muun maailman pois. Mutta ristiriitaisena mieleen jää, miten se vie positiivisen kuuloiseen sydämen keinumiseen.
Upea runo, hienoja kielikuvia.
Kaipuu johonkin maanläheiseen yhteyteen sukupolvien taakse, juurilleen.
Koskettavan kaunis runo.
Kaunis runo.
ihana maanläheinen runo.
Sanataidetta parhaimmillaan.
Aivan upea! Taidokas!