Puhui
niin kauniisti
kuin enkeli
olisi puhunut
niin että
sattui
hänen oli
lähdettävä pois
muuten sydän
olisi voinut
revetä
vaikeaa on
rakkaus
ei sitä
ymärrä miksi
näin on
ei oikein
enää
usko ihmiseen
itsessä
ei tiedä
mitä tekisi
tästä ei
puhumalla kirjoittamalla
eikä
kävelemällä pääse
pois
se tunne
on vaivannut
jo päiviä
ja öitä
ei tiedä mitä
haluaa
olla kuollut
yön haaleasa
valossa näyttää
siltä
kuin olisi
©Jukka-Pekka Huttunen
niin kauniisti
kuin enkeli
olisi puhunut
niin että
sattui
hänen oli
lähdettävä pois
muuten sydän
olisi voinut
revetä
vaikeaa on
rakkaus
ei sitä
ymärrä miksi
näin on
ei oikein
enää
usko ihmiseen
itsessä
ei tiedä
mitä tekisi
tästä ei
puhumalla kirjoittamalla
eikä
kävelemällä pääse
pois
se tunne
on vaivannut
jo päiviä
ja öitä
ei tiedä mitä
haluaa
olla kuollut
yön haaleasa
valossa näyttää
siltä
kuin olisi
©Jukka-Pekka Huttunen
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Surullinen, herkkä runo, hyvä
Uusi näkökulma ajatteluuni
Melankolian syvä ääni
Se saa surun soimaan
toivon kapealla säteellä
koskettavaa on runokerrontasi
Sivut