![Käyttäjän <span class="sydan sydan-vihrea"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Mystis kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-988-1592471122.jpg?itok=JxlFdbCX "Käyttäjän <span class="sydan sydan-vihrea"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Mystis kuva")
Kaiken sen rakkauden jälkeen
olit poissa
Minun olisi pitänyt tietää
kun satamiin saapuivat
mustat laivat
ja rannat peittyivät
maidonvalkeaan sumuun
Minun olisi pitänyt muistaa
miltä tuntuu
kulkea lippurivien edessä
kyyneleet padon takana
luomieni suojassa
Ja jumalat laskivat katseensa
tuskani edessä
Katkennein kynsin
raavin mukaani maata
jolla olit kulkenut
ja haukoin henkeeni
tuoksusi viimeisiä riekaleita
Hakkasin rystyseni verille
sitä porttia josta olit mennyt
vaikka jokainen veripisara
poltti hapon lailla
huuto vaikeni huulilleni
Polvillani Sinun maallasi
meresi rannalla
rukoilin aamyön tuulia
Ja jossain lauloi mustarastas...
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Erittäin hieno runo. Hienojen runojesi joukossa ehdottomia suosikkejani. Viimeinen lause tosin tuntuu vähän päälleliimatulta... En osaa sanoa onko se kerrassaan briljantti lopetus, loistava loppusilaus mestariteokselle, vai pitäisikö se lukea klisheisen runomaailman parodiana, tahallisena tai tahattomana huumorina? Riippuu varmaan tunnetilasta ja millä tavalla milloinkin lukee... Kaunis lopetus joka tapauksessa ja kyllä, juu, minä pidän siitä. Tunnelataus runossa on niin voimakas että mullan maku miltei tuntuu suussa ja hajalle hakatut rystyset välkkyy silmien edessä. Jos viimeinen lause luetaan positiivisesti niin kuin nyt luen, mustarastaan laulu tuo muuten synkähköön tunnelmaan väriä ja keventää kuvamaailmaa sopivasti, ilman että väkevä tunnelma kärsii.
Aah miten vaikuttavaa tekstiä ja mustarastaskin (voimaeläimeni) vielä! Se onneksi ikäänkuin tuskan lohduksi.
Surullinen, hyvin surullista kaipuuta runosi rannalla. Taitavasti tehty, erittäin koskettava ja kaunis runo eron kivusta.
Tämän tuskan tuntee luissa ja ytimissä, suorastaan kiehuu kirvellen suonissa. Rakastetun kaipuu on synnyttänyt valtavan upean runoteoksen, pidin todella paljon!
Sivut