Minä kai totuin siihen kaikkeen
totuin niin etten enää nähnyt
miten maisema muutti muotoaan
Miten kadunkulmiin saapuivat
uudet aseet
uudet miehet
uudet uutiset
jostain kaukaa merien takaa
Ja miten äänet lakkasivat olemasta
erillisiä ääniä
Oli vain yksi räjähdys
sitä seuraavat juoksuaskeleet
huudot
veren haju
ja punaisenalaskevan pölyn sihinä
Ja hiljaisuus
Sellainen ääni
kuin sata sydäntä
lakkaisi sykkimästä
yhtaikaa
Siihen kaikkeen
jollaintapaa
totuin
Ja vielä
jollain hullulla tavalla
tunsin olevani elossa
enemmän kuin koskaan
lasinsirpaleiden rasahdellessa
jalkojeni alla
Niin elossa
etten nähnyt sitäkään
miten suru muutti katseeseesi
yhä syvemmälle silmiisi
kyyneltesi pimennysverhojen taa
Ja miten eräänä päivänä
naurusi oli kuollut
Jasmiininkukka
sinä päivänä minäkin lopulta
kuolin
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut