En tiedä kerroinko Sinulle
miten istuin siinä aidalla
konserttitalon vieressä
Silloin yöllä
Kuuntelin kaikuja soitosta
ilmastointikanavan hurinassa
Ja rakkauteni sai äänen
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Miljoonittain kiitoksia <3
En tiedä kerroinko Sinulle
miten istuin siinä aidalla
konserttitalon vieressä
Silloin yöllä
Kuuntelin kaikuja soitosta
ilmastointikanavan hurinassa
Ja rakkauteni sai äänen
Kommentit
Kaunista.
Tuokio elämää, iso elämys! Mukavasti sitä kuvailet runossasi.
Nyt en osaa sanoa, mitä pitäisi sanoa, runominän sydämestä tulevasta herkästä rakkauden äänestä.
Mut kyl mää hiukka aatteli, et jottai konsertti varmma ol meno,s ku semppäiväne helinä ja humina ol ilmas.
Runosi on todella niin kaunis, että jotakin on keksittävä, ettei rupee poraamaan, ku nii kauhiast pal tekke miäl saara se kokonans itel toi runo.
Niinpä niin herkästi Sinä rakkautesi sen kohteelle kerrot
Jotenkin tästä tulee mieleen nuori tyttö, joka syystä tai toisesta keikkuu keikkapaikan ulkopuolella.
Ja että sävelet virittävät rakkauden soimaan;
soiko se edelleen... :-)
Hieno kokemus. :)
Korvat kuulevat sen,
kuinka tunteet ovat sydämen valmistaneet
juuri runonlaiseen kokemukseen.
Rakkaus saa äänen!
Upea kaunista,pidän.
Kaunista, pidän
Hieno oivallus. Ulkoinen ja sisäinen yhdistyy tunnelmassa. Runossa on haikeutta ja ehkä vähän leikillisyyttäkin. Karhea ja kaunis. Hurinaa ja kaikua on rakkauden äänessä.
Sivut