Eilen...

Korpien kätköissä... tuli mieleen... Rakkaus saattaa olla sähinkäinen sormuksittakin :-)

Niin, mihin niitä loppujen lopuksi tarvitaan, vakuuttelemaan muita ihmisiä ? itseään ?
Aito tunne kyllä näkyy ja itsehän sen tietää, jos se on. Toisaalta, voihan niitä rakkaudella kantaakin.
Ripottelusta tuli kylläkin jotain ihan muuta mieleen =)

Kuin katsoisi tornadoa ihmetellen
Toivoen
Säilytä jotakin

Kirpaisevaa...

rakkauden kipunat salamoi

Herkkä, haikea runo...hyvä

Mitä sanoisin..kun sanoja ei ole...runo koskettaa..

Pysäyttäviä hetkiä.... *sanaton*

Tiedän millaiselta elämä tuntuu tuolla hetkellä ja kuinka tarkoituksettomalta jatko.

Kysyy itseltään tarvitseeko minun vielä jatkaa, oikea vastaus on kyllä.
Muuten ei saa koskaan vastausta kysymykseen; miksi näin kävi?

Tämä on hyvä runo.

Näinhän se on. Löytyvät sydämestä jos löytyäkseen ovat... Koruton runo, joka kuitenkin puhuu, paljon. Rivienväleihin ja riveihinkin voi asettaa monenlaista ja syvää tunnetta. Jokainen lukija elämänkokemuksensa ja fiiliksensä mukaan... Toimivaa vahvaa kuvailua.

Eilen oli surunpäivä... Koskettaa nämä sanat.

Tulit siinä ohimennessäsi vähän nykäisneeksi lukijaparkaa nenästäkin;)

tää menee suoraan sieluun

Riipaisevaa kerrontaa