Me kiipesimme katsomaan
tämän kaupungin katolle
Miten noustaan tuhkasta
Kiellettyyn ajosuuntaan
- - -
Kun yö oli täynnä ihmeitä
Käsi tarttui käteen
kuin itsestään
- - -
Aamulla vielä korvissamme
mustarastaan laulu
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Niin UPEA että sanattomaksi menen...
Mustarastas on kylmää pelkäämätön, keinot keksivä lintu.
Tämä kopsahti oikeen päähän, niin tuorehen kuuloosta sanaalua, on maharollisuus monihin mielikuvihin ja silti tästä saa määrätynmoisen käsityksen tai tuloo sellaanen ovela olo jotta niinku olis itte ollu katolla vähä kiellettyä herelmää haukkaamas, silti toisella lukukerralla asia menöö uusiksi ! Hyvä !
kaunis runo,jotenkin hellyttävä ja optimistinenkin.Monista runoista tulee mieleen musiiikki tai jokin tietty kappale, tästä tuli mieleen Cat Stevens ja Morning....
jotensakin niin ihku
en osaa sanoilla pruuvata
Tuo loppu kosketti eniten.
Joopa, joo kyllä Muetarastaan huilukonsertti on iltaisin lumoavaa, hyvin viekoittelevaa kuunneltavaa ja aamuinen piccolo konsertti pitkine vihellyksineen kertoo iloisista yön tunneista.
Hyvä runo.
Hienossa runossasi on löydetty jotain yhdessä, jotain ihmeellistä :-7
Kaunis, hieno runo!
Niin kertakaikkisen upeaa
ja herkkää sinua taas..
kujertavaa suloisuutta
:)
tykkään paljon. hyvä tunnelma
Sivut