Istuin vain hiljaa
se koski
korviini ääni
tunkeutuen
sisimpääni
En nähnyt
oli vain pimeys
ympärilläin
Tahdoin
juosta pois
jonnekin
Liikkumaton luonto
ympäröi pakotti
olemaan siinä
Milloin tuska
tulisi pois
liukuisin hiljaa
elämään
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
pysäyttävä runo
ja niin paljon muutakin
kun riittäisi sanani
hauras herkän kaunis runosi
lempeästi kirjoitettu
surullinen runo, joka kertoo jostain kipeästä tapahtumasta ja pelosta, pelosta jota ei pysty heti tunnistamaan ja odotus valoon tuntuu ikuisuudelta.
Sivut