Surullista katsoa sinua vuoteella,
olet niin väsynyt, loppuun asti elänyt,
et vain pääse sinne enkelien luokse.
Teki mieli itkeä kun hoidimme sinua,
vain tyhjyys valtaa mielen, ihminen
miksi sinun on niin paha olla viimeisillä
voimillasi.
Olet jossain kaukana meistä, tiedottomana,
ymmärrän kyllä, ihminen voi kuulla äänemme
kun puhumme hänelle, mutta hän on erilainen,
pyydämme hiljaa sydämessämme enkeleitä
hakemaan hänet taivaaseen, missä hänen
olisi hyvä olla.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Miten herkkä ja koskettava runo. Kirjoitat niin kauniisti, pyytäen häntä Luojan kämmenelle. Herkistyin.
Koskettavaa tekstiä...monesti ajattelee kaiken tarkoitusta katsellessaan vanhusten elämään väsymistä...laitos ei ole kenellekään oikea paikka, vaan kun meistä ei monestikaan ole vanhuksen hoitajiksi kotona.
Kamala, miten voimakkaasti kouraisi runosi. Joskus tuntuu, että enkeleiden pitäisi säästää kivuilta ja tulla aikaisemmin hakemaan turvaan. Niin kovasti kuin rakkaasta, tärkeästä luopuminen sattuu...
Tämä koskettaa syvältä.
Voimia! Kyllä hän pääsee perille, Rauhaan. *~
Koskettava runosi saa kyyneleet silmiini ja muistot valtaavat mieleni. Teillä on ollut aikaa jättää hyvästejä ja kun hänen hetkensä tulee, hän pääsee Isän syliin.
Halauksin voimia toivotan.
..hiljaa nostaa valoon katseen uupunut illan viimeisen - armo avun siivillään tuo kantaa pienen kotiin päin..
Sivut