Syksyyn viilenneet illat
kaukana kulkee hän
jota kaipaan
kurkien lähtöhuudot
vain ikävääni
saattelevat
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Runoilija | Runon nimi | Luontipäivä | Kommentteja | Kategoria |
---|---|---|---|---|
Alppivuokko | Ratkaisu | 4.10.2015 | 19 | Runo |
Alppivuokko | * | 1.10.2015 | 8 | Runo |
Alppivuokko | Lasten sanomia | 29.9.2015 | 6 | Runo |
Alppivuokko | * | 29.9.2015 | 5 | Runo |
Alppivuokko | aamutähti | 26.9.2015 | 10 | Runo |
Alppivuokko | Sanojen jälkeen | 21.9.2015 | 12 | Runo |
Alppivuokko | * | 21.9.2015 | 6 | Runo |
Alppivuokko | * | 15.9.2015 | 10 | Runo |
Alppivuokko | ajatelma | 13.9.2015 | 8 | Runo |
Alppivuokko | yli kaikkien rajojen | 3.9.2015 | 9 | Runo |
Kommentit
Katselin juuri eilen kurkiauraa, kuunnellen
jäähyväistorvien soittoa taivaalla.
Jättää värisyttävän olon, kuin jokin olisi
lopullisesti ohi. Elämä jatkuu,
kaikesta huolimatta