Istun meren rannalla yksin
kuunnellen aaltojen hiljaista kuiskintaa.
Katselen horisonttia,
missä taivas ja vesi toisensa kohtaavat
ja rakkaina ystävinä toisiaan halaavat.
On, niin hyvä olla hiljaa
ja antaa ajatusten kulkea vapaana
ilman mitään raskaita kahleita,
ilman sanojen pursuavaa tulvaa.
Kaikki kiire häviää
mieleni mutkaisista onkaloista
ja uskomattoman rento raukeus
valtaa koko kehon päästä varpaisiin.
Minä nautin tästä tyhjyydestä,
painottomasta sielun tunteesta
silmät kiinni vain meri ja taivas seuranani.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kiirettä ei...pilvilautta huoletkin vei. Seesteisen ihana runo, jonka vaikutukseen on hyvä jäädä levähtämään!
Kaunis, rauhallinen tunnelma...ihana runo : )
Meri ja Taivas ovat todellakin, kuten joku jo aiemmin kommentoikin, melko käytettyjä runomaailmassa, mutta ei haittaa mielestäni yhtään... mikä sana ei olisi `käytetty`, kun runojahan on kirjoitettu äärettömän paljon.
Meri rauhoittaa vaikka se pauhaisi täysillä... meri koskettaa, herättää tunteita ja mietteitä tai hajottaa ne, auttaa unohtamaan ikävät asia.
Meressä on monenkirjavia sävyjä... kuten taivaassakin. Meren ja Taivaan viehätykseen ei kyllästy koskaan.
Runossasi tuntuu Levollisuus ja Vapaus... Äärettömyys.
Runosi Tuntuu Hyvältä.
Kaunis.
todella koskettava
ajatus ja asenne
kaunista runoutta
meren voimasta
Todella kaunis runo.Ei aina tarvitse tapahtua jotakin ihmeellistä,joskus on hyvä vaan olla ja miettiä.
*On, niin hyvä olla hiljaa*
Kuin ihana rauha ja levollisuus olisivat laskeutuneet ylleni runosi luettuani. Luenpa vielä uudestaan... :)
Ihana,kaunis,pidän.
tässä runossasi lepää syvä rauha.
Ihanan kiireetön ja ajaton kuvaus, aikakin tuntuu irralliselta käsitteeltä, jonka voi työntää tuonne jonnekin, kuuluvaksi arjen kiireisiin ja tohinaan. Mutta nyt on vain sitä, aikaa. :)
..ja minä pidän runostasi! :)
Samaa näkyä katsellessa minunkin mieli rauhoittuu..rakastan merta!
Jo runosi lukeminen saa rentoutumaan:-)))
kauniisti osaat ihmisen syvimmät
tunnot sanoilla kertoa :)
Upee ja harmooninen on runosi
Onnitteluni sinulle :)
Tässä on hieno runo!
Itse löydän tuon tunteen, tyhjyyden myös veden äärellä, silti kaikki on juuri siinä hetkessä käsillä.
Tuota samaa rauhaa ja nautintoa minä löydän metsissä :) Kaunis runo :)
Tässä kauniissa runossasi piilee viisaus ja oivallus nauttia siitä hiljaisuuden ja painottomuuden tunteesta, jonka voi kokea kun sulautuu osaksi luontoa ja antaa ajattomuuden koskettaa sieluaan. Upea runo.
Tässä runossa on sitä rentoutta ja terapiaa - joka lähtee jo lukijan haaviin ihan otsikosta lähtien. Olen iloinen että otsikko on juuri "siellä jossain" - sillä tämän kiireettömyyden ja ajan pysähtymisen voi löytää muualtakin kuin meren rannalta.
Tässä kiintopiste on tuo meri/taivas, ja pahoitteluni siitä että sanon siiden olevan erittäin kulutettuja elementtejä täällä runomaailmassa.
Mutta tässä runossa ne eivät lukijan ajatuksia kuljeta negatiiviseen suuntaan - sillä jotenkin itse runossa on punaisena lankana juuri tuo oma itseys - ja kaikki se kokonaisvaltainen hyväolo - minkä todella voi löytää ollessaan yksin, uskaltaessaan olla yksin ja kuunnella itseään - ja vieläpä " ei missään" sen kummemmassa :)
Voisin kommentoida tässä tulkintojani vaikka kuinka - tarkoituksenani ei ole kuitenkaan viedä pois upean runon sanomaa - ja sitä olotilaa hienoa, minkä runo sai tavoitettua lukijassaan.
Katselen horisonttia,
missä taivas ja vesi
toisensa kohtaavat
ja rakkaina ystävinä
toisiaan halaavat.
Tämä kohta runollasi on kauniisti sanottu ja kun muukin osa runostasi on upeaa sanataidetta. niin tuloksena on tunteikas tulkinta. Hienoa työtä Jällen Kari!
Sivut