Tänään pilvet pukeutuvat
harmaaseen harsoon
kantaen haurailla siivillään
mustaa surunauhaa.
Nyt taivaskin hiljentyy
viimeiseen surusaattoon
kuljettaen vahvoilla hartioillaan
hiljaisuuden valoa valkeaa.
On ihmisen elämä
niin hauraan hento
kuin veteen piirretty viiva,
joka pienestäkin tuulesta hajoaa
ja katoaa hiljalleen pois
elämänmeren hiljaisille laineille.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
todella koskettava runo
ainakin tätä lukijaa
kiitos runostasi !
Kyynelin luin hauraasta runostasi. Sattuu syvälle.
oih, niin surullinen
mut äärettömän kaunis
<3
Suruisan kaunis. Tunne vahva. Taitavaa sanankäyttöä. Upeaa.
näin se taitaa olla
Hauras mutta kaunis
Koskettavan kaunis runo
poisnukkujalle. Lohduttava
on, muistoksi sureville.
Surullisen kaunista, kertoo vuodenajasta, sen oikeilla sanoilla...
Suru ja hyväksyntä välittyy runostasi. Vahvaa tunnetta, kananlihalle menin. Kiitos! :)
Elämä on hauras ja katoavainen, mutta rakkaamme ei koskaan ihan kokonaan katoa jos vain muistamme heidät. Tunnemme heidät sydämissämme. Kaunis.
Sivut