Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
925
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 28.3.2025 7:09

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

HIIHTOKELITIEDOTUS

 

Suksi karahtaa kiveen
tai epäily: jaksanko
ennen pimeää perille,
vai samaa latua takaisin?

Päivä kääntyy iltaa kohti.
Alkaa  jo hämärtyä.

Mäkeä alas vauhti kiihtyy
kuusikon hämärästä peltoaukealle
joustaen, sauvat kainalossa kyyryssä,
jäistä rinnettä lasketellen
valo ryöpsähtää silmille.

Kelmeä aurinko laskee
kuusikon taakse.

Vielä matkaa viestinvaihtoon -
kuu ottaa varaslähdön!

Vanhaa, kantavaa
menneitten talvien lunta,
mutta luistava keli!

Kommentit

Tämä teos on suojattu tekijänoikeuslain mukaan. Kaikki oikeudet pidätetään.
Kerrassaan upeaa kerrontaa, sopivan sujuvasti tähän aikaan.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot