ODOTUS

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
913
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 11.2.2025 20:25

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

 
Ehkä se oli
vain hetken mielijohde,
kun lähdit ja tulit
ja taas lähdit
tullaksesi uudelleen.

Joka auringon kierrolla
olit ennennäkemätön,
uudenlainen ja yllättävä.

Jokainen kerta
lähtöjesi jälkeen
odotin sanaa,
jota kukaan toinen
ei ollut sanonut,
ja kirjoittanut niin lujaksi
sydämeeni.

Tapaamme taas, sanoit.
Siihen minä luotan.

Odotan ja katselen,
kun puiden latvat valostuvat
aamuauringon säteissä. 

Vaikka millaisena tänne saavut,
iloisena tai murheellisena,
olet täyttänyt lupauksesi.

Minä lupaan,
olen vastassa sinua,
aina.

 
oletus
Vapaa tägi: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Koskettavaa, jokainen lukija saa ymmärtää miten haluaa.
paljon rakkautta
näissä säkeissäsi

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot