TÄMÄ MAAILMA ON TOINEN

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
916
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 22.2.2025 15:13

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

niin usein, kun pilvet sallivat,
tähdet syttyvät, 
minä kiitän seurasta:
jätä minut nyt yksin,
mutta älä mene kauas,
ole saatavilla,
kuuloetäisyydellä
syysyön tähtitaivaan alla
tunnen kuinka minua seurataan,
kuinka tuikkivat kaksoistähdet, 
rakkaimpieni silmäparit katsovat,
miten minä täällä,
jo itseltänikin kadonneena,
kerron heille,
että aurinko yhä sama,
ja samanlaisena kuulen
muuttavien joutsenten huudot
mutta tämä maailma on toinen
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kolahtaa. 
Upean kaihoisaa, tehdään tästä maailmasta yhdessä parempi <3
Syksyinen tähtitaivas näkyy ja koskettaa monella tasolla, on lähellä ja kaukana samalla kertaa...pidin tämän runon puhemaisuudesta ja arvoituksesta. Kuka puhuu ja kenelle? Samoin lopun muuttavista ja muutoksesta.
PS. Minunkin eilisessä runossani on jotain sukulaisuutta tähän?

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot