KIVIÄ

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
922
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 3.4.2025 19:59

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

 
Tulin seuraan

        kesken keskustelun.

           Sanat jäivät,

             asiat putosivat pöydälle.



            Ennen kuin ehdin istuutua,

        tämä seurue,

     yksituumaisesti nyt vaikeneva

  tuolit kolisten nousi ylös

ja poistui.



  Juuri tätä varten minä olin tullut,

    vuorollani puhetta pitämään,

      suu kiviä täynnä.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Koskettavaa, toivottavasti oikeasti asiat menevät paremmin.
Samaistun runominään
sillähän tavalla sokrateskin puheoppia opetti - kivet suussa kun puhuu
miettii mitä sanoo, kuinka pitkästi
hieno runo, taas!

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot