VUOSI 1954

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
909
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 29.1.2025 21:02

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

 
Koulun pihalla

                            kultahiuksinen,

          luokan kaunein tyttö – ooh!

Hivuttauduin niin lähelle,

        vain kosketusta vaille,

                  ja luulin - toivoin,

                ettei se huomaisi.



       Eikä ollut huomaavinaan,

            että minä siinä,

   kuin vahingossa, koetin hipaista

                 niitä Shirley Temple- hiuksia.



Koulun pihalla.



          Hävetti.

        Sydämeni

  seinäpallo

            pompotti:

         risti,

                nyrkit,

                          risti

           ala-

                sekä yläviivoitin –



           Vielä kerran salaa vilkaisin:

          kultahiuksien loiste,

    kuu, aurinko

           ja valkoinen hevonen –

 kireä kello kilisi.

    Välitunti päättyi,

          vuosikymmeniä sitten,

              liian aikaisin.

              

    Jäi silputtuja viestejä

      pulpetin kannen alle,

         menneitten vuosikymmenten

            punaposkisten päivien

               toivelauluvihkoja,



 ja niin kaukana yhä 

       kuun rauhalliset meret

             ja kraattereitten varjot.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kerrassaan upeaa muistelua, kannattaa sanoa silloin, kun rakastaa.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot