HALAUS

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
923
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 17.4.2025 12:43

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

 
kaukana
kuun rauhalliset meret
ja kraatereitten varjot
joita katselen

lasken kiikarin rinnalleni

edessäni vankka mäntymetsä
jonka latvoissa tähdet syttyvät  

vasta nyt näen
tässä illan tummuvassa hämärässä
tuon yksinäisen puuvanhuksen
sen rosoisen rungon
jota riennän halaamaan
kuin vanhaa tuttavaa
niin kauan poissaollutta
joka kuitenkin minun jälkeeni jää
kun minä lähden
 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kaunis runo - rauhan tässä voi tuntea =)
Jos ei jokin syysmyrsky satu kaatamaan!?! Mutta halaus kannattaa aina!
Puiden halaus tuntuu yllättävän hyvältä. Kannattaa kokeilla <3
Mukava tunnelma.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot