MYÖHÄINEN HAVAHTUMINEN

Itsensä ympärillä, siis omaan napaan tuijottaminen, ei johda hyvään.  Toisten, myös vastakkaisten näkemysten, huomioon ottaminen on erittäin tärkeää.  Vaikka tässä runossa kirjoitan minämuodossa, on tämän tapainen itsetarkkailu minulle ominaista, vaikka en toimisikaan runoon kirjoitetulla tavalla. Se on hieman karrikoitua. Luulen ymmärtäväni toisia, esimerkiksi erillaista kulttureista ja kasvatuksista johtuvia ajatuksia ja niiden ajatusten mukaista toimintaa myöhemmin. Näkemyksiä ja totuksia ei siepata "heräteostoksina kaupan hyllystä", vaan omaa persoonaa rakennetaan pitkään ja vähän kerrallaan. Joskus se rakentaminen saattaa kestää vanhuuteen saakka. Jotain uutta tulee aina mukaan, jonka voin hyväksyä itselleni, ja joitakin aiemmin hyväksymiäni ajatuksia hylkään ja heitän pois. Harvoin, tai ei koskaan, mitään uutta itse keksii. On tehtävä tietonsa ja tunteensa mukaan vain valintoja, mitä ottaa tai mitä jättää'.