Rakastan.
Siinä on yksi sana,
kahdeksan kirjainta
ja piste.
Niin usein sana pysähtyy esteeseen.
Sana tuntuu vähäisemmältä,
kuin mitä se merkitsee.
Rakastan.
Sanassa ovat subjekti ja predikaatti yhdessä,
mutta objekti on avoin.
Objekti on avoin
ja rakastan saa laajuutta ja painoa.
Sen kohteena on kaikki,
mitä tunne valitsee.
Rakastan ei ole tunne,
vaan se antaa tunteelle toimiluvan,
jonka kohteena on sen valitsema objekti.
vaan se antaa tunteelle toimiluvan,
jonka kohteena on sen valitsema objekti.
Rakastan
on subjektin tunteen ja teon yhteenliittymä.
on subjektin tunteen ja teon yhteenliittymä.
Subjekti on siinä itseään vähättelevä, kirjain vain,
joka melkein piiloutuu predikaatin loppuun.
joka melkein piiloutuu predikaatin loppuun.
Predikaatti on tärkeämpi,
subjekti on vain yksi kirjain,
(aktiivin idikatiivin preesens, 1. persoonassa).
subjekti on vain yksi kirjain,
(aktiivin idikatiivin preesens, 1. persoonassa).
Kuitenkin tulen rohkeasti esille ja sanon:
minä rakastan.
Minä rakastan Sinua.
minä rakastan.
Minä rakastan Sinua.
Minä tiedän,
mitä se merkitsee
Sinulle,
oi oma Objektini!
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut