jonka haluan kuunnella
aina uudestaan ja uudestaan)
… elämän päivä
se kohta sinfoniasta
joka alun hämärän tremolosta
nousee häikäiseväksi kirkkaudeksi
ikimännyn latvukseen
kultaa, kultaa
- vielä kerran minä saan sen kuulla
myrskytuulen läpi kuulen
kun runko ryskyen kaatuu …
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tuntui niin tutulta, vaikka solahtaa hyvin tähän sinun musiikkiaiheiseen runoosi.
Sivut