Pillastunut kameli ryntäsi kohti. Kaikki yrittivät huutaa sitä kiinni. Syntyi melkoinen mekkala paahtavalla karavaanitiellä. Allahilla siinä varmaan korvat kuumenivat. Mekka ei enää ollut kuin muutaman luodinkantaman päässä, vaan sai siinä jalat alleen eräskin Muhamed. Sheikin rakkaimmat eunukit kippasivat hädissään sheikkinsä kantotuolista tienposkeen. Ei siinä paikassa mitään ihmettä tapahtunut; ei siihen versonut palmua, ei edes palavaa pensasta. Olisihan se sheikki antanut kaikki kaksikymmentä ja yksi kaunista tytärtään sekä öljylähteen kaupan päälle tukevasta palmusta, tai mistä hyvänsä mihin olisi voinut kiivetä hullua kamelia karkuun. Ja kaiken kyttyräksi myös sheikin mielivaimo tuli mielipuoleksi. Jostain se sai käsiinsä rynnäkkökiväärin, jolla se alkoi räiskiä umpimähkää ympäriinsä. Ensin kuoli pillastunut kameli, mutta sitten olivat pyhiinvaeltajatkin vaaravyöhykkeellä. Näytti että tilanne oli ryöstäytymässä jo Korkeimmankin käsistä. Äkkiä kumartuivat kaikki uskovat luotisateen alla takapuolet kohti Mekkaa hartaassa toivossa, ettei tällä pyhiinvaellusmatkalla kuolemista oltu Korkeuksissa ennalta määrätty.
Selite:
Tämä runo ei liity mitenkään viimeaikojen tapahtumiin. Se on fiktiivinen kertomus, jonka alkusysäyksenä oli eräs vanha ledessä ollut uutinen, jossa kerrottiin jonkinlisesta keskinäisestä kahakoinnista Mekkaan vaeltavien pyhiinvaeltajien kesken ehkä noin 10 vuottta sitten.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut