KUOLEVA HIRVIÖ

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
922
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 8.4.2025 5:43

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

Sillä on nahkaiset siivet ja suuret korvat.
Sen ruumis on kauttaaltaan suomujen peitossa
ja sen arpiset kasvot hilseilevät.

Kun se raivostuu, se avaa kitansa,
ja näyttää terävät raateluhampaansa.
Sen suusta hulmahtavat liekit
ja sieraimista tupruaa savua.

Sen kynnet ovat kouristuneet
pienen, vikisevän saaliin kurkkuun.
Saalistaan niellessään
sen suupielistä valuu veri ja rasva.

Kun kuolema lähestyy,
se etsii syrjäisen luolan
ja vaipuu hiljaa valittaen maankamaralle.

Siinä se muistuttaa kuolevaa perhosta,
jonka rakkaus oli jättänyt yksin.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

lohikäärme jonka prinssi voitti
Koskettavaa, paikoin kamalaakin kerrontaa, elämä on ihmeellistä <3

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot