Peitänkö huonon itsetunnon vaatteilla,
Että saan pakkautua edes johonkin turvaan,
Ja että osa minusta olisi edes kaunista,
Pintakiilto kohdillaan,
Ja kiillotan vieläkin,
Niin, että lopulta vain itseäni sattuu.
Sitten myyn itseni markkinoilla,
Sille joka valehtelee sujuvammin.
Sille, kuka ei osaa tiirikoida sydäntä auki,
Tai etsiä rakkautta mun silmien koordinaatistosta.
Kenen sydämen ääni on tyhjempää kuin humina,
Ja kenen omatunto on yhtä kestävää kuin saippuakupla.
Tämä ei ole itsensä arvostamista,
mutta näin en koskaan pääse rakastumaan.
Selite:
Jos itsensä suojeleminen onkin vain rakkauden kieltämistä.
Jos itsensä arvostaminen onkin vain maalaamista homeisen laudan päälle. Väärien asioiden korjaamista,
Ja halua tulla hyväksytyksi helpommin.
Jos sisäinen minäni unohtuukin.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tässä on paljon tunnetta ja ajatuksia. tykkään
mielenkiintoinen
pidin
Aivan upeita ajatuksia tässä.
Aivan,
mitä peilin sisällä on ?
Runossasi vahvaa itsetutkiskelua,
kiitos runoistasi.