Kun yksinäisyys otteen saa,
se tarraa kii kuin tauti
ei lääkkeet siihen tehoa,
ei elämästä enää nauti
se seuraa aina mukana,
miltei kaikkialle
se tulee mukaan lenkille,
myös väentungokseen
ei kannusta, ei valmenna,
vaan toimii aina jarruna
kuiskii korvaan kummia,
aivan sekavia juttuja
ei auta siihen alkoholi,
se vaan hullaantuu
ja ottein yhä tikukemmin,
sinuun takertuu
vaan jos työtä tehdä saa,
se tuskaa helpottaa
mut' työt jos kerran loppuu
on kipu raastavaa
vaan maaginen ois' voima sen,
jos löytäis toisen ihmisen
joka olis samankaltainen
kuin toinen yksinäinen
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
