Taas taivaat repeilee. Helppoa elämää.
Tuumailtiin ystävän kanssa : olispa joskus normaali kuukausi tai edes viikko !
Ei sitä varmaan kestäisi päivääkään, liian tavallista elämää.
Aina sitä pitää edes vähän harmia ja huolia olla niin ei tuu aika pitkäksi.
Ja jos omia huolia on liian vähän niin sitten joku tempasee mukaan omiin huoliinsa.
Kun tietää hyväksi ihmiseksi, ottaa osaa, hoitaa ja huolehtii vaikka ilman kysymättäkin.
Voi pyhä jysäys, sanon vaan. Mutta minkä tekee kun on sellaisten tähtien alla syntynyt että
ystävät ja kylänväki sen tietää. Apua aina saa.
Jospa sitä sitten joskus saa takaisinkinpäin, itse.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit