Mä puristan itteeni käsivarresta,
itken suolasia kyyneleitä,
ja mietin maailman menoa.
Kipu hakkaa mun selässä,
mut kohta sä olet siellä,
ja kohta sä et karkaa multa.
Ei se satu et sä oot siellä,
se sattuu ku yrittää sitoa sua,
kiinni mihinkään täs maailmas.
Sä pyristelet vastaan,
mä kuulen kun sä huudat,
mut sinne sä jäät lukittuna muhun.
Ja mä tunnen ylpeyttä,
kun mä lähden sieltä,
sä tatuoituna kiinni muhun,
ikuisiks ajoiks.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
