Ukkosta säikyn. sen
jyrinöitä ja kirkkaita
salamoita.
Karttelen ilkeitä
ihmisiä ja upottavia
soita.
Arkailen pimeyden
kasvottomuutta.
Sitä en voi katsoa
silmiin.
Nousen elämän
portaita pitkin
ja katselen
maailman ääriin..
jyrinöitä ja kirkkaita
salamoita.
Karttelen ilkeitä
ihmisiä ja upottavia
soita.
Arkailen pimeyden
kasvottomuutta.
Sitä en voi katsoa
silmiin.
Nousen elämän
portaita pitkin
ja katselen
maailman ääriin..
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kolahti minuun pysyvästi
Hienoa kerrontaa runossasi. :)
Sivut