Satumetsän siimeksessä
asuu pariskunta.
Äiti peikko, isä peikko
lapsiakin liuta.
Pikkupeikot villejä on
ei kehua voi niitä.
Nujakoivat keskenään
ja eivät koskaan kiitä.
Äiti peikko väsyy joskus
tuskastuukin raasu.
Miksei mulle kiltimpiä
lapsia oo suotu.
Mutta illoin, nukkumaan kun
peittelee nuo murut.
Suukon antaa jokaiselle.
Pois haihtuu pikku surut.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Todella upea lasten runo tämä. Ehdotttomasti sanataidetta parhaimmillaan.
kyllooli soma runo
Sivut