Piilossa

Runoilija vihreä

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> vihreä kuva
nainen
Julkaistu:
178
Liittynyt: 24.7.2007
Viimeksi paikalla: 11.2.2025 18:14

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Kaikki järjestyy parhain päin! Näin yritän itselleni vakuuttaa hankalissa tilanteissa.................................................


 
 
Sielu haavansa piilottaa
niitä ei näy, tuntuu vain.

Aika on kuitenkin armollinen
pehmentää, lieventää kipuja sen.

Voiteellaan hellästi hoitelee.
Arvet laastarin alle  kätkee.

Piilossa ovat sielun haavat.
Vieläkin arkoja koskettaa.

Ehkä ne joskus katseen pohjalla
kultahiekkana kimaltaa.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Vaikka jotkut sielun haavat arpeutuu,ei ne parane,kaunista,pidän.
Tyyntä hyväksyntää koskettavassa runossasi.
Niin herkkää ja kaunista! Aika on kuitenkin armollinen. Hienoa, että näet haavat lopulta kultahiekkana. Sitähän tämä elämä on, kipujen kääntäminen voitoksi. Kosketti!
Syvälle osuneita oppii vaalimaan ja hyväksymään, parantaen otsetuntoa
Miten riipaisevan kaunis
Niinhän se kuljettu polku meitä muuttaa.
Runosi koskettaa syvältä

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot