Minä katselen tähtiä taivaan, nään tähtösen kirkkaimman.
Se lohdun tuo suruun ja vaivaan, se lämpöä luo loisteellaan.
Niin tumma on taivas kuin suruni mun,
sen harsoon tummaan mä kietoudun.
Se tuskaani mennessään pois kuljettaa,
tuonne tähtien kirkkaiden taa.
Se lohdun tuo suruun ja vaivaan, se lämpöä luo loisteellaan.
Niin tumma on taivas kuin suruni mun,
sen harsoon tummaan mä kietoudun.
Se tuskaani mennessään pois kuljettaa,
tuonne tähtien kirkkaiden taa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit