Lasken kolmeen ja
Maailma on hiukan kevyempi
Tällä viikolla kotimatkalla itkin silmäni kipeiksi
Koska halusin vain mennä ajassa takaisin
Siihen kuin olin viisitoista ja olin ystävieni ympäröimänä
Ja nauroin jatkuvasti
Silti olin surun musertama
Enkä osannut olla onnellinen
Vaikea ymmärtää
Minusta ainakin
Taivas on pilvien verhoama
Mutta eilen paistoi aurinko
Kävelimme puistoon ja katselimme vettä ja kukkuloita
Ja taloja ja lapsiperheitä
Olen elossa ja hengitän
Nauran vaikka ikävöin
Kaikki ottaa aikaa
Pian on täälläkin kotini
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi