Mä oon kulkenu polkuja tummii
Oon nähnyt silmieni ees kummii
Harhoja epäilevän fariseuksen
Oon kuullut puheita demonien
Unettomat yöt vei mua tuskaan
En unohda niit tunteita milloinkaan
Vaan ne kaikki teki musta vahvemman
Väritti väreillä mun uuden maailman
Kukaan ei voi mua enää rikkoo
Kuljen kerran kohti viimeistä varikkoo
Olen jo kohdannut ne hetket pahimmat
Tässä on kaikki nää elämäni summat
Aion nauttia tästä ilosta joka päivä
Ei tehoo muhun enää ilkeiden sanojen säilä
Haluun vielä kerran oikeesti rakastaa
Toiselle kaikkeni tästä haavoitetusta sydämestä antaa
Vaan sen tunteen täytyy olla aito
Lämpöinen kuin unohdettu rakkauden taito
Kukaan ei voi mua enää rikkoo
Kuljen kerran kohti viimeistä varikkoo
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut