Merikarhu

Vanha mies rannalla meren päiviensä päässä
tuijottaa horisonttiin tuulisessa säässä.
Saari myrskyjen ravistelema on kuin miehensä
Laivansa maalaamaton, nimeämätön odottaen kohtaloaan.

Rannaton meri oottaa hänen purttaan
vartoo se hänen viimeistä purjehdustaan.
Läpi aaltojen kulkee pursi tervainen
kuljettaen mukanaan miestä merien.

Mies tuntee aaltojen syleilyn lyyhistyen
antaa vesi suolainen viimeisen voitelun.
Viimeinen onnen hetki sydämessään
tuntee olevansa vihdoin kotonaan.

Pala purresta viestin rantaan kuljettaa
ja kertoo miehen suuren tarinaa.
Lapsensa satamien näki,
et isänsä kaiken sai,
purjeet nuo kuljetti perille väsyneen.