Olen sen apinan jälkeläinen
joka kerran tulen keksi
Tapoihin alkukantaisiin ois palattava
Vaan on meitä täällä aivan liian monta
Kerran pandemiako meitä tääl korjaa
Ei voi olla maapallo meidän orja
Isännän otteet se kerran ottaa
Alistajansa silloin lakaisee
Ei oo meistä enää johtajiksi
Rapistuu saasteista muinaiset palatsit
Alkuperäiskansoja niin vähän enää
Heillä käsissään kerran rohdot luonnon
Vaan nyt niitä tuhoaa ihminen nykyajan
Kysyn vaan et kuka siirtäisi kelloa
Antaisi ees hiukan toivoa
Olisi sateliitti, joka valvoo
Yön sudet taas alla sirpin ulvoo
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut