Sä varastit mun kyyneleet
Tämän valkean talven keskellä
Oli pimeitä sun keksityt valheet
Annoin sulle kerran kaiken
Vaan veit multa rakkauden henken
Kuljen nyt pitkin rautateitä
Mikään ei meitä enää yhteen liitä
En usko enää ihmeeseen
Kastan kerran itseni pyhään vereen
Annan itseni enää Jumalalle
jään tämän pähkinäpuun alle
Olet arvoitus ikuisesti ratkaisematon
Vedit multa alta maton
Unettomia öitä vuokseis monta vietin
Rakkautesi arvoitusta vain pohdin
Vaan en enää lähde sun perään rakkauden musta enkeli
On mulle tärkee enää suuren uskon veli
Sä varastit mun kyyneleet
Mitä sä niillä enää teet
Ei ne sielusi kuivuutta kasta
Ei sulle koskaan tuo onnesi lasta.
Ihmeet ovat tässä maailmassa loppuneet
Onnen hedelmät maahan särkyneinä pudonneet.
Ei rakkauden valheet meitä kantaneet
Ei onnea petturin sanat antaneet.
Unettomia öitä vuokseis monta vietin
Rakkautesi arvoitusta vain pohdin
Vaan en enää lähde sun perään rakkauden musta enkeli
On mulle tärkee enää suuren uskon veli
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut