Kannan äitini ristiä,
tyhjää symbolia.
Kannan sitä kuin köyttä kaulassani,
takertuen kuin viimeiseen pisaraan
tässä humaltuneessa yössä.
Tartun eiliseen kuin alkoholisti pulloon,
huomiseen kuin sokea äänien kaikuihin.
Löysin juurettoman kasvin juuret,
löysin ne itsestäni.
Äitini usko, toivo ja rakkaus kaulassani.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi