Se tahtoo kuulua joukkoon
ottaa vaniljaa ja ostaa tavalliset farkut
saattaa sen nauru kantaa
mutta pitää kiroilla vain
Se tahtoo naida tavallisen taavin
uida virran mukana ja seurata politiikkaa
pari lasta olis kiva sen mielestä, se olis semmosta täydellistä elämää.
Mä tahdon olla erilainen
miksi mä tyytyisin vaniljaan, kun voin saada mustikkaa ja lakritsaa
Miksi mä ostaisin tavalliset farkut kun voin saada jotain mitä rahalla ei saa
ei mun tarvi olla hiljaa, mä saan nauraa jos naurattaa
mä en edes halua koskaan naimisiin enkä tyytyä normaaliin, kun mä voin saada jonkun paljon yllättävämmän
enkä mä edes osaa uida, mä tahdon nähdä maailmaa
miksi mä lukitsisin itseni kahleisiin vaikka sydän tahtoo olla vapaa
sitä paitsi, elämällä ei sais olla mitään rajaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Taisin jo blogissasi sanoa, että tämä oli ihana runo, mutta sanon sen uudestaan!
Oikeasti, tämä on ehkä yks parhaimpia runoja pitkään aikaan mitä olen lukenut.
Pisteet sulle!