Sama laulu soi päässäni uudelleen ja uudelleen,
se laulu kertoo meistä ja siitä kaipuvasta rakkaudesta
jota joskus tunsin sinua kohtaan.
Nykyään olet sama ulkoa, sisältä täyttä helvettiä.
Ruumiisi huutaa saadakseen itsensä olemaan jossakin
tuolla missä laulellaan lauluja ja heitetään hauskoja juttuja ja ollaan iloisia.
Minä en ole mukanasi, näen sinut uusien
kanssa ja se saa sydämeni tulemaan miltein ulos rinnastani, sinähän olit minun , miten näin kävi?
Olen kulkenut sokeana jo kohta neljän kuukauden ajan,
löytämättä oikeaa polkua, löysin väärän polun kyllä
ja täällä minä tallailen, ja valitettavasti odotan vain
sinua lähelleni ja pelastamaan minut, muuten olen
kuin kuollut.
Selite:
:'/
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi