Odotin hetkeä
Aivan hiljaa kannoin miinaa sylissäni
sirpalekranaatteja
Istuta nyt se paikka
Odotin hetkeä
kirottuja minuutteja
jo sätkit kuin koukutettu kala
Sano nyt ne valitut palat
Lataa, lataa
Kiertäen, kaartaen
Hiljaisuutta piirittäen
keräät rohkeuttasi
hiivit kohti sudenkuoppaa
Ja viimein
varovasti, tunnustellen
avaat suusi
Sytytyslanka hehkuu,
vaanii ja väijyy
Odotin hetkeä,
räjähdystä,
paineaaltoa
Kunnes,
Vahvistusvinouma
hajoaa palasiksi,
tasapainoasema siirtyy,
kuva pysähtyy,
kaikki on hiljaa
Kun mä oikeesti tykkään susta
Vittu, suutari.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit