Elämä on tuskaa.
Se sattuu ja antaa.
Jollekin se on enemmän tuskaa,
kuin iloa.
Tällä hetkelläkin jotkun ratkaisut ovat tuskallisiampia,
kuin kukaan uskoo.
Minäkin tein tuskallisen valinnan.
Uskoen,
että se on oikea.
Joskus ne ovatkin.
Satutin sitä ketä on minulle tärkeämpi,
kuin kukaan.
Hän oli minulle rakas,
kuin kukaan.
Tämä on varmasti hyväksi hänellekin.
Hänkään ei jaksannut tätä enää.
Ehkä saan joskus anteeksi.
Nyt minun on vaan opittava elämään sen kanssa.
Haluaisin vaan itkeä ja päästä pois tästä kaikesta.
Minusta tuntuu,
että emme olleet enää niin läheisiä.
Tuntui pahalle,
tuntui,
että emme puhuneet enää.
Tuntui,
että emme olleet enää mitään.
Tervehdimme,
ehkä ohi menessämme jos edes sitäkään.
Olen ehkä julma ihminen.
Ehkä tosi paskiainen.
Mutta uskon tämän olevan parempi näin.
Itken tuskaani ja pahaa oloa.
Mitä sain itselleni ja toiselle.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
sattui ja upposi, mut elämä on ihmeellinen,